Bingohalleja, soutulaitteita ja Niemelän Jalle

Loppukeväästä 2017 aloimme tuottaa musiikkia Jalle Niemelälle. Suunnitelmissa on tehdä useampikin biisi, ja niistä ensimmäisenä kävimme Kari Pyrhösen kirjoittaman ihanan Rakkaus on kuollut? -kappaleen kimppuun.

Jalle saapui studiollemme ja soitti biisin itseään akustisella kitaralla säestäen. Aistin välittömästi lämmintä ja kaihoisaa fiilistä. Sitä että nyt muuten tietää artisti mistä laulaa. Pienen pähkäilyn jälkeen tunsimme tarvetta jousikvartettisoundille ja rumpukoneelle!

Teimme pikaisen demon, jossa soi akustisen kitaran ja laulun lisäksi Ultravox-henkinen rumpukone. Tämän päälle Henna Helasvuo taiteili eeppisen jousikvartettisovituksen, joka oli määrä äänittää Jallen kotikonnuilla Haminassa.

Jalle soitti biisiin varsin funkyt bassot, 12-kielisen kitaran ja simppelin Telecaster-kompin. Itse raaputtelin vähän lisää akkaria ja soittelin kiippareita. Yhdessä kokeiltiin kellopeliä ja Mellotron-sampleja. Hennan kanssa teimme stemmalaulut.

Haminan äänitystila oli aivan huikea sali vanhassa puurakennuksessa. Sehän soi oikein kauniisti, joten päädyin mikittämään lähimikityksen lisäksi salin kahdella stereoparilla.

Jousikvartetti äänitettiin kauniisti soivassa salissa Haminassa.

Äänitimme kvartetilla kuusi ottoa, joista miksauksessa soi päällekäin kaksi. Niiden lisäksi sointia on vahvistettu Sonivox Orchestral Companion -softalla. Yleensä jousiosuuksien botne tulee kaivettua softasta ja yläpää/”fiilis” oikeista soittajista. Vaikka nykyiset jousisoftat ovat realistisuudessaan ja joustavuudessaan huiman hyviä, mikään kone ei korvaa klassisen soiton tuomaa tunnelmaa.

Rakkaus on kuollut? on äänitetty enimmäkseen Ableton Livellä, ja jonkun verran myös Logic Pro X:llä. Jousiarri on kirjoitettu Avid Sibeliuksella. Miksaus on tehty Ableton Livellä, käyttäen apuna tässä blogissa aiemmin mainittuja plugareita. Kuten aina, minulta voi kysellä tuossa kommenttikentässä tai vaikka sähköpostilla lisää!

-Lasse

PS. Nykyään vahvistaisimme jousikvartetin soundia yllä mainitun sijaan Native Instrumentsin Symphony Series String Ensemble -softalla, jonka juuri hankimme. Se on hankalakäyttöinen, mutta jälki on sen arvoista!

Sateenkaarihommia

Tero Heteron uusi single Sateenkaari (bileet bileet bileet) ilmestyi tänään. Tuotannon ja co-writen lisäksi soitamme kyseisen kaverin bändissä, joten fiilis on tietenkin aivan erityinen.

Biisin työnimi oli Anime Chiptune. Ostelen välillä sample-paketteja tuomaan inspiraatiota, ja tällä kertaa (joskus kesällä 2016) innostuin paketista, joka piti sisällään hassuja anime-tyylisiä huudahduksia. En ole kuunnellut J-poppia tai K-poppia (japanilaista ja korealaista poppia) kovinkaan paljoa, mutta joku kiinnostus sitä maailmaa kohtaan kytee. Kirjoittamani biisipohja mukailee mielikuvaani siitä.

Biisipohja syntyi parissa päivässä ja se tuntui ihanan törkeältä. Guilty pleasure! Varsinkin tuo kertsin iso synariffi vetää ihan järjetöntä melodiaa. Mistä lie tuli päähän. A-osaan sain varsin menevän grooven, vaikka itse sanonkin.

Tero diggaili pohjaa ja kirjoitti siihen räpin sateenkaaribileistä, jonne kaikki saavat tulla sellaisina kuin ovat. Räpin sanasto kuitenkin välttelee kliseiden sudenkuopat, ja on varsin riemukas.

Kertosäkeen melodia mukailee synariffiä. Kun äänitimme räppejä ja kertsejä, jorasimme samalla menemään. Homma sujui siis kuin tanssi! Henna Helasvuo ja Sari Goltz siis toimivat laulajina.

Tero, Henna ja Sari juuri ennen lavalle astumista Lahdessa kesällä 2016.

Livenä tämä kappale on toiminut todella hyvin, kuten arvata saattaa. Huomenna taas mennään, vuorossa on Pirkanmaa Pride.

Kuten meillä yleensäkin, tuotanto on tehty Ableton Livellä. Tärkeimmät plugarit ja hardware:

basso: Cakewalk Z3TA+2 ja Klevgränd ENKL
rummut: iZotope Break Tweaker ja joku bongorumpuluuppi
synat: NI Massive ja Korg Minilogue
laulu: iZotope Neutron, Waves Rvox, mikrofonina Røde NT1000
efektit: Soundtoys Echoboy, Valhalla DSP Vintage Verb, iZotope DDLY ja Trash2

-Lasse

En oo edelleenkään tyttö

On oikeastaan aika mukavaa palata vanhoihin tuotantoihin, koska siinä aina todella näkee ja kuulee oman kehityksensä. Vanhat sessiot ovat aina sotkuisempia ja soundi muhnumpaa kuin mitä nykyään osaa tehdä. Toisaalta, se on kuin lämmittäisi jo kertaalleen haudatun näytelmän – vaikka stagella olisi ollut kuinka kivaa, on raskasta palata elämässä taaksepäin.

Päätimme julkaista Tero Heteron vuoden takaisen En oo tyttö -singlen uudestaan, koska viime viikkoina Tero on alkanut kiinnostaa mediaa. Onhan Terolla toki paljon uusiakin biisejä, mutta En oo tyttö on edelleen se virallinen statement-biisi. Lisäksi se on menevä ja sopivasti huumoria sisältävä pop-kappale.

Viime kuukausien intoilu analogisista syntikoista tarttui tähänkin uusiotuotantoon. Teimme basson kokonaan uusiksi MicroBrute-synalla. Polyfoninen Minilogue-syna antoi meille uudet pumppaavat synapädit ja riffin. Riffi tosin kuulosti sitten kuitenkin paremmalta alkuperäisenä versiona, joten käytimme sitä. Se on tehty maanmainiolla ruotsalaisella ENKL-softasynalla, joten mitäpä sitä muuttamaan.

Miksasin oikeastaan kaikki raidat uudestaan, kaikkiin säröä lisäillen. Tällä kertaa käytössä oli iZotopen Trash2-särö, joka kyllä tekee fättiä jälkeä.

Halusimme kertosäkeestä hieman ”hitikkäämmän”. Alun perin kertosäe on instrumentaali. Pidimme siitä aikanaan kovasti, mutta päätimme kuitenkin kokeilla ”en oo tyttö / en oo poika” -hokemaa sinne synariffin väleihin. Ensin ajattelin, että Teron pitää tulla studiolle vetämään ne ponnekkaammin. Mitä vielä, lisää Trash2:ta niin sain sämplättyä kamaa a-osista kertsiin!

En oo tyttö -tuotannossa kuultavat asiat:

  • Torvet pätkitty jostain jazz-samplesta
  • Bongot sämplätty Pihka ja myrsky -yhtyeen biisistä Mallinmitoissa (soittaja Mikko Varis)
  • basso Arturia MicroBrute
  • rummut iZotope Break Tweaker ja Fingerlab DM1 (lisäksi efektejä Korg Miniloguesta)
  • Synapädi Korg Minilogue ja Cakewalk Z3TA+2
  • Synalead Klevgränd ENKL ja Lennardigital Sylenth1
  • efektit Ableton Operator, Lennardigital Sylenth1, Korg Minilogue
  • räpissä Abletonin plugarien lisäksi ainakin Waves RVox, iZotope Neutron ja Trash2, Fabfilter Pro-DS
  • kaikuina Valhalla Vintage Verb ja Soundtoys Echoboy.

Saa kysellä lisätietoa esim. Pihkassa-sivun palautelomakkeella jos kiinnostaa!

Henna Helasvuo teki biisiin uuden hienon lyriikkavideonkin, katsos tuosta:

Tero Hetero feat. Hildá – Tahdon

100-vuotias Suomi on juhlimisen arvoinen asia, varsinkin nyt kun saamme tänne tasa-arvoisen avioliittolain 1.3.2017! Sen kunniaksi julkaisemme yhteistyössä Suomi 100 sateenkaaren väreissä -kampanjan kanssa Tero Heteron musiikkivideon ”Tahdon”.

Tahdon-biisin pohja on ollut työpöydälläni jo ennen kuin saimme tilauksen tehdä tällainen biisi. Oli olemassa tuo ENKL-softasynalla tehty bassoriffi ja tuo a-osan Abletonilla leikelty perkussioluuppi. Halusin siihen ”jotain etnistä laulua” päälle, ja Henna kehitteli kansanmusa-tyyppisen demolaulun kertosäkeeseen. Siinä vaiheessa kun tiesimme, että tästä tulee Terolle biisi, tämä räppäri ehdotti että käyttäisimme demolaulun paikalla oikeaa joikua. Huikeaa!

Otimme yhteyttä saamelaiseen Hildá Länsmaniin, ja hänhän teki aivan upean joiku-osuuden. Tunsimme hänet vuoden 2015 Uuden Musiikin Kilpailusta, jossa oli yhtyeemme Pihka ja myrsky, sekä Hildán yhtye Solju. Hildá tuli studiollemme eräänä joulukuisena iltana ja pisteli menemään jonkun 20 ottoa joikuaan. Niistä editoimme kappaleessa kuultavan hookin ja c-osan ison soolon.

Teron räppi on myöskin mahtavuutta. Hän kirjoittaa musiikkiinsa oman tarinansa ja tuntemuksensa vahvan poliittiseen sävyyn, ja minua se säväyttää aina kovasti. Olemme tehneet yhteistyötä jo jonkun 15-20 biisin verran. Toivottavasti nämä kappaleet löytävät vielä suuremmankin yleisön!

No mutta teknisesti ottaen, biisi sisältää ainakin seuraavia asioita:

  • Bassoriffi ENKL-softasynalla (nykyään tekisin varmaankin Minilogue-analogisynalla 🙂 )
  • Vihellysluuppi IRIS 2 -softasamplerillä. Vihelsin eri korkuisia juttuja Röde NT1000 -mikrofonin läpi koneelle, ja soitin niillä tuon luupin. Itse asiassa se tuplaa bassoriffin.
  • Abletonilla leikelty perkussioluuppi. Tein perkussiota todella pitkään ja hartaasti. Käänsin iskuja väärinpäin, venyttelin niitä äärimmäisyyksiin ja sitten leikkelin vielä uusiksi. Viritin myös yksittäisiä rumpuiskuja todella tarkasti, mikä kuuluu eritoten kertosäkeen ylhäältä alas kulkevassa snaressa.
  • A-osan Plip plop -soundi on tehty SERUM-softasynalla, kuten myös kertosäkeen sointumatto.
  • Isosti soundiin vaikuttaan return-kanavan kautta moneen raitaan ajamani VALHALLA SHIMMER -eeppistäjä. Se on tämä Daniel Lanois / Brian Eno -tyyppinen megapitkään kiertävä feedback -delay.

Muistinkohan kaiken… Kysy lisää jos haluat tietää!

Kappaleen musiikkivideon kuvaaminen oli aivan oma lukunsa. Suomi 100 sateenkaaren väreissä -kampanjan jengi oli järjestänyt käyttöön Kansallisteatterin ison näyttämön, jonne tulisivat tanssimaan Kansallisteatterin, Svenskanin ja Ursa Minorin väki. Me lupauduimme hoitamaan kuvaajaksi Tomi Palsan ja koreografiksi Hilppa Lammen.

Pääsenpähän sanomaan että olen tehnyt ohjauksen Kansiksen isolle näyttämölle! Okei, kyseessä oli kaksi tuntia kestänyt tanssivideokuvaus, mutta kuitenkin. Ohjasin kuvaustilanteen mikrofoni kädessäni ja kyllähän se hieman jännitti.

Leikkauksen ja grafiikan teki Henna Helasvuo.

Bailataan 100-vuotiasta Suomea, jossa ihmisoikeudet edistyvät!

Tero Hetero feat. Hildá Kansallisteatterilla. Kuvaaja Tomi Palsa.

Lasse

Kaihuavaara kutsuu positiivisuushaasteeseen

Tutustuin Tuomas Kaihuaan reilu vuosi takaperin, kun äänitin hänen aiemman bändinsä Hybris & Yhteisön EP:n. Tuloksena oli silloin mainiota retro-rokkailua. Kaihualla on huikea lauluääni, josta tulee usein mieleen Ismo Alanko. Mistään matkimisesta ei kuitenkaan voida puhua, sillä mies juoksee inspiraation perässä genrestä toiseen ja tekee sen useimmiten hyvin tyylikkäästi!

Sain syksyllä 2016 Kaihualta räppidemon, joka oli tarkoitus saattaa iskeväksi tuotannoksi. Biisissä on mainiota punk-henkeä, yhteiskunnallinen sanoitus ja sopivan v****mainen meininki.

Alkuperäisessä demossa oli c-osan paikalla (tokan kertsin jälkeinen osa) pätkä Säkkijärven polkasta, mutta siihen haluttiin jotain omaa. Henna Helasvuo sävelsi siihen mainion kansanmusiikkityylisen viulu/fonimelodian. Sitä tapaillen hän sovitti osuudet kyseisille soittimille muuhunkin biisiin, jotta paketista saatiin yhtenäinen.

Kaihua oli tehnyt demon ja kirjoittanut tekstin hyvin nopealla aikataululla, ja samaa flow’ta jatkettiin studiollammekin. Paiskoimme rumpukoneet, räpit ja kitarat nopeasti nauhalle. Jaakko Laitinen kävi heittämässä mahtavan feattinsa. Tämä kaikki paistaa kappaleesta menevänä rentoutena.

Tässä kappaleessa en halunnut lainkaan brassailla synasoundi-taidoillani. Ei käynyt tähän, ensi kerran sitten. Rummut ohjelmoin (Sonivox Big Bang Drums) ja basson soitin. Vaihtobasson. Olen soittanut viime aikoina niin paljon bassoa, että kohta alan oikeasti osata soittaa sitä.

Jossain vaiheessa mietimme aloittavamme biisin tuolla c-osan melodialla. Taisi olla sen jälkeen kun äänitettiin viulut ja fonit, koska ne kuulostivat niin upeilta. Editoin sellaisen version kappaleesta ihan ajan kanssa. Se ei kuitenkaan lähtenyt tarpeeksi hyvin liikenteeseen, ja päätimme mennä vaan suoralla introlla.

Olemme jo jatkaneet Kaihuavaaran kanssa työstämistä kohti seuraavia singlejulkaisuja. Sieltä on tulossa mahtipontista poppia ja folk-räppiä, sekä Hennan mahtavia jousiarreja. Mietimme, että Kaihuavaaran soundiin voisi aina kuulua jousikvartetti-tyyppinen fiilis. Saas nähdä mihin visiot vievät!

Positiivisuushaaste on äänitetty ja miksattu Abletonilla, käyttäen lähinnä iZotopen, Slate Digitalin ja Fabfilterin plugareita. Masterointi on jälleen Hannu Hattusen käsialaa. Mikäli haluat tietää tekniikoista tarkemmin, älä epäröi kysyä!

Lasse

PS. Siitäpä vielä Tom Färmin upea video biisiin (erityispisteet näyttelijä Seppo Honkoselle!):

Tero Hetero ja netin vihapuhe

Viime keväänä 2016 sain koneelleni varsin helppokäyttöisen ja ihanan ENKL-nimisen ruotsalaisen softasyntikan, ja väänsin sillä simppelin bassolinjan. Tein siihen hip hop -tyylisen biitin ja vielä vähän pizzicato-jousia. Ajattelin että ei tämä ainakaan oman yhtyeeni Pihka ja myrskyn biisi ole, mutta tykkäsin siitä kuitenkin niin paljon että laitoin sen Tero Heterolle kirjoitettavaksi.

(Toisinaan teemme Teron kanssa kappaleita siten, että hän laittaa meille räpin, jonka alle teemme biisin. Toisinaan meillä on joku biitti valmiina ja Tero kirjoittaa sen päälle. Muutama kappale on tullut myös istumalla alas yhdessä kirjoittamaan.)

Terolta tuli joskus kesällä-syksyllä hieno tekstinalku biittini päälle – se käsitteli netissä rehottavaa vihapuhetta. Teksti oli vain yhden säkeistön mittainen ja Tero pohti että onkohan tämä liian synkkää. Että haluammeko me mennä tähän energiaan.

Tykkäsin kuitenkin kovasti biitin ja tekstin luomasta tunnelmasta, joten otin haasteekseni tehdä tästä poppia. Demolla räpättiin että ”pistäpä vähän tähän kommenttii”. Otin Kommenttii-sanan ja leikkelin siitä melodian. Se otti aikansa, varmaan puoli päivää, mutta se kuulostaa niin hienolta että se palkitsi. Lopputulos on kuultavissa biisissä sellaisenaan kun sen alunperin tein. Nostimme sen jopa ”sooloksi” kolmannen kertosäkeen alkuun, jossa kuuluu vain tämä yhdestä Teron lausumasta kommenttii-sanasta leikelty ja liimailtu melodia.

Käytin leikkelyyn seuraavia softia:

  • Antares Auto-tune
  • Ableton Simpler
  • Soundtoys Little Alterboy

Pirun hauskaa puuhaa, mutta vaatii äärimmäistä kärsivällisyyttä.

Laitoin tämän version Terolle ja hän innostui ja teki tekstin loppuun. Kun viimeistelimme kappaletta yhdessä studiolla, löimme ylävitosia ja olimme todella innoissamme että nyt on hyvä rauta tulessa. Ei mikään hitikäs rauta, mutta loistavan levy- ja keikkabiisin tästä saisi!

Yllättäen läheinen yhteistyökumppanimme kuitenkin oli sitä mieltä, että tämä on Tero Heteron paras biisi heti En oo tyttö -singlen jälkeen. Ja että Kommenttii pitäisi olla seuraava single. Mikäs siinä! Pidämme itse biisistä aivan hulluna, katsotaan pitävätkö kuulijat.

Laitoimme singlen ”b-puoleksi” jo viime keväänä valmistuneen Fokus-biisin, koska se mielestämme esittelee Tero Heteron toista puolta mukavasti. Se on sitä ominta #ROMEORAP piä, kun taas Kommenttii on kurkistus erilaiseen tyyliin.

Fokus on Teron oman syna-arpeggion pohjalta rakennettu teos. Teimme levyllä kuultavan arpeggioversion yhdessä studiolla käyttäen Z3TA+2 -syntikkaa. Sen filtteri kuulostaa valloittavalta! Halusimme biisiin ison instrumentaalin, johon taisimme tehdä saman tien tuon biitin ja bassoriffin. Bassoriffi tuplattiin ylhäältä, jolloin siitä tuli myös ”eka melodia”. Vastamelodian keksi Henna, jonka kanssa hassuttelimme menemään hänen oopperaparodiasoundillaan. Olimme siitä aivan törkeän innoissamme. Mielestäni se tekee biisin!

Älkää nyt sitten oopperatyypit vihastuko, arvostamme myös oopperaa ja käymme katsomassa sitä! Lasse on sitä jopa ohjannutkin 🙂

Kirjoitimme tekstin valmiiksi äänitystilanteessa, mikä on itse asiassa joskus todella antoisaa. Kun 2-3 ihmistä on miettimässä oikeita sananvalintoja, tuppaa tulemaan priimaa. Jos kaikki ovat avoimia toistensa ehdotuksille, eikä jäädä jumimaan liikaan kriittisyyteen. Ideana on kokeilla ja pitää REC päällä sen sijaan että liikaa mietittäisiin.

Viime silauksena äänitimme Fokukseen kuoroa, jossa Tero ja Sari käyvät laulamassa. Aikamoinen eepos, vaikka itse sanommekin!

Katinka Rabe tykittää asiaa työttömyydestä

Pihkassa Musiikkituotannolla on edessään varsinainen SUPERKEVÄT, koska julkaisemme uusia sinkkuja keskimäärin kahden viikon välein. Ne ovat näillä näkymin neljältä eri artistilta, eli

  • Katinka Rabe
  • Tero Hetero
  • Kaihuavaara
  • Pihka ja myrsky

Kaikkia näitä yhdistää tietenkin se, että me olemme häärineet niissä tuottajina / co-writereina.

Tämä on tietenkin aika pöhkö julkaisutahti, mutta minkäs teet kun toiminta tuntuu olevan järkevää ja inspiroivaa. Ei tämä vauhti varmaan ikuisuuksiin kestä, vaan toiminta on kokeiluluonteista. Digiaika on tehnyt julkaisemisesta helpompaa, kun ei ole syytä tehdä fyysisiä painotuotteita. Näen asian siten, että tämä kaikki asettaa sisällölle entistä korkeammat laatuvaatimukset – näinä aikoina julkaistaan niin paljon musiikkia, että sen oman jutun erottumiseksi massasta täytyy todella tehdä töitä. Ja mehän olemme valmiita tekemään töitä intohimomme parissa!

Ensimmäisenä julkaisuvuorossa on Katinka Rabe biisillään Työtön (luutnantin rouva). Se poikkeaa Katinkan aiemmasta tuotannosta melkoisesti, koska laulun sijasta artisti haluaa nyt räpätä. Mikäs siinä! Toinen uusi juttu soundimaailmassa on Veikka Kaarlen veikeä trumpetti, joka toi hauskan taistolaisfiiliksen biisiin. Bassossa jyrää aina yhtä mahtava Aki Virta.

Katinka laittoi biisin minulle ja Hennalle siten, että siinä oli vain räppi ja synabasso. Teksti teki välittömästi vaikutuksen – ei mitään kielikuvia, ei runoutta… kerrotaan vaan miltä nyt tuntuu. Ote tänään medioille toimitetusta tiedotteesta:

– Mulla on vaan ylioppilastutkinto vuodelta 2008, ja usein musta tuntuu että työkkärin viranomaisten silmin oon paperilla saamaton laiskuri jolle pitäis nyt äkkiä löytää joku aktivoiva kurssi tai koulutus. Myöskin hallituksen esittämät keinot työttömien työllistämiseksi on kasvattanut turhaumaa ja täten osaltaan vaikuttanut biisin syntyyn.

Demon pohjalta rakensimme pikaisen rumpukoneen ja sointumaailman. Rumpusoundit säilyivät pitkälti sellaisenaan, mutta ensimmäisen a-osan tempo puolitettiin jossain välissä. Taisi olla bassosessioissa. Kummeksuin ratkaisua ensin, koska se raskauttaa kappaleen poljentoa, mutta loppujen lopuksi olen erittäin mieluusti tämän ratkaisun kannalla. Eka kertsi todellakin lähtee mainiosti, kun tempo tuplaantuu.

Edellä mainittujen vierailijoiden lisäksi soitimme omalla jengillä biisiin kitaraa ja iZotopen mahtavaa Iris2 -sampleria. Lauluja teimme kolmestaan Katinkan ja Hennan kanssa varmaan 20 raitaa, että saatiin se lopun gospel-kuorofiilis.

Keksimme laittaa trumpetin biisiin vasta kun se oli jo tavallaan valmis. Olimme työstäneet sitä jo monen session ajan, mutta jotain friikkailua tuntui puuttuvan. Keksin kokeilla tuon lopullisen torvikuvion suuntaista juttua synalla, ja sille naurettiin kovasti. Se kuitenkin veti luokseen, ja Henna teki hienostuneemman torviarrin, joka kuitenkin pitää sisällään alkuperäisen idean vienon koomisuuden. Tämä biisi ei kuitenkaan missään tapauksessa saanut olla liian ryppyotsainen, vaikka vakavia fiiliksiä käsitteleekin.

Spotify-sinkun kansi on aivan oma lukunsa! Keksimme yhdistää kappaleen sanoman Susanna Kosken kummalliseen #risusavotta -lausuntoon, jonka hän uljaasti esitti YLE:n A-Talk -ohjelmassa lokakuussa 2016 (linkki HS:n juttuun aiheesta).

Lasse

Bassobalanssi Ableton livellä ja iZotopen/Meldan plugareilla

Välillä iskee hillitön himo jakaa miksausteknisiä oivalluksiaan ihmisten kanssa. Yleensä vaahtoan niistä jollekin kollegalleni, mutta laitetaanpa tämän kerran tänne blogiin. Jos en ihan osaa selittää kaikkea auki, saa kysyä!

Kuten kaikki vähänkin audion kanssa puljaavat tietävät, bassorummun ja basson balanssi on ehkä se kaikkein hankalin asia saada sujumaan. Kaikilla on siihen vähän omat konstinsa. Erityisen olennainen asia tässä on hyvä monitorointi. Jos miksaushuoneessa kaikuu, todennäköisesti joku tietty bassotaajuus korostuu aivan liikaa ja se johtaa vääriin miksauspäätöksiin. Siksi on hyvä akustoida tila kunnolla ennen hyvien monitorien hankintaa. Hifit luurit ovat myös hyvä vaihtoehto, mutta ei niillä kaikkeen pysty. Basso on syytä aistia kuulon ja näön (EQ-käyrä)) lisäksi myös tuntoaistilla.

Minulla ei itse asiassa ole kovinkaan hyvin akustoitua miksaustilaa käytössäni. Mutta minulla on tieto siitä, miten tämä huone käyttäytyy. Olen esimerkiksi tottunut hakemaan sen tietynlaisen basarin humahduksen huonetta ympäri kävellessäni. Tottumus on oikeastaan vielä tärkeämpää kuin se hyvä akustointi.

Tämän syksyn 2016 aikana olen rakentanut miksausteni bassoalueet seuraavalla tavalla…

Ensiksi jaan basarin 2 eri raitaan. Ensimmäinen raita on se äänityksen tuloksena syntynyt basari, olkoon se sitten rumpusetistä äänitetty tai koneella koodattu. Leikkaan EQ:lla soundin haluamakseni, ja sen jälkeen vielä sub-taajuudet jyrkällä HP-filtterillä 100 Hz alempaa pois.

Basarin yläpää / varsinainen soundi.
Basarin yläpää / varsinainen soundi. Tässä käytetty sample on iZotopen Break Tweaker -soundikirjastosta.

Usein käytän soundin muokkaukseen Ableton Liven 9.5 -version mukana tulleita filterin resonointeja, joihin pääsee käsiksi kuvan vasemman alareunan Filter-osiosta. Resonointityylin saa valita viidestä erilaisesta, ne ovat kaikki mainioita ja ihanan säröisiä. Kuvan kappaleessa käytetty basarisample kuitenkin sopi miksaukseen sellaisenaan. No, EQ:ssa (oikea alareuna) on melkoinen dippi 200-500 Hz kohdalla, ”painavuutta” tuomassa.

Toinen basariraita on Abletonin Operator-syntikka, jota soittaa lyhyt basarin kanssa synkattu midi-nuotti. Nuotti on tietenkin viritetty biisin sävellajin mukaan, yleensä G1 (49 Hz) tai A1 (55 Hz). Operator soittaa simppelin sine-aallon, joka toimii basarin sub-humahduksena.

Erillinen midiraita sub-basarille.
Erillinen midiraita sub-basarille.

 

Sub kick.
Sub kick.

Yleensä sub-basarin ongelma on liiallinen pituus, joka saa miksauksen ”humisemaan” hifi-laitteilla. Kun tekee basarin sub-taajuudet (alle 100 Hz) syntikalla, humahduksen pituutta voi säätää suoraan syntikan oskillaattorin Release-säätimellä (kuvassa aivan keskellä). Lisäksi on syytä leikata yläpäätä pois oikean laidan Filter-toiminnolla, mikäli tämä toinen basariraita sotkee ensimmäistä basariraitaa.

Kaiken tämän lisäksi basariini vaikuttaa aina koko rumpupakettia efektoiva iZotope Neutron. Se on aivan erityisen opettavainenja helppokäyttöinen työkalu. Paina tuosta Track Assistant, ja se mm. ehdottaa sopivia EQ-leikkauksia ja korostuksia. Ne ovat aina hyvä lähtökohta ja hyvää korvatreeniä, vaikka niitä kyllä tulee aina muokattua mieleisekseen.

Näyttökuva 2016-11-22 kello 17.15.22
iZotope Neutron

Ahh, basari on kontrollissa. Laitetaan bassoraita päälle. Kaikki on pilalla. No mutta eipä masennuta, kaikki saadaan kyllä kuntoon!

Ensin laitan bassoraitaani melkein aina jonkun särön, yleensä joko Abletonin oman Saturator-plugarin tai iZotopen Trash 2:n. Sen jälkeen Wavesin RBass, joka korostaa valittua taajuutta ja luo sille kerrannaisia, jolloin basso toistuu paremmin heikommillakin kajareilla. (Kuten niillä tietokoneen kajareilla, joilla suuri osa jengistä musansa kuuntelee. Prkl.) Yleensä korostan RBassilla about 80 Hz kohdalta, tietenkin taas kappaleen sävellajin mukaan.

Korostuksen jälkeen leikkelen EQ:lla tilaa basarille. Kaikki pois HP-filtterillä jostain alle 65 Hz:stä, niin sub-humahdukselle on tilaa. Tämä on kylläkin makuasia. Joissakin tapauksissa, kun basso soi oikein hanszimmermäisen syvältä, on syytä basson sub-leikkauksen sijaan jättää sub-basari käyttämättä ja antaa basson jyrätä.

Lisää leikkauksia bassoon on syytä tehdä jostain 100-200 Hz kohdalta, jotta basarin ”painealue” pääsee pumppaamaan paremmin. Tässä vaiheessa tulee yleensä palattua basariraitaan tai rumpupakettiin, ja korostettua tuota aluetta. Neutron-plugissa voi laittaa päälle sellaisen mainion ominaisuuden, että kun korostaa yhdestä raidasta jotain aluetta, toisesta raidasta se sama alue painuu alaspäin. Eli esimerkiksi jos korostaa rummuista 110 Hz (eli A), dippautuu sama kohta bassosta automaattisesti. Selkeyttä! Tässä tulee vaan olla tarkkana että ei tee bassosta liian heikkoa. Perisyntini.

Mutta toisaalta, kun EQ:n ongelmakohdat on leikelty pois, volyymiä voi nostaa huolettomammin.

Laitan basson loppujen lopuksi yleensä aika kovalle. Käytän todella usein (oikeastaan aina) sidechain-kompressointia, eli laitan basson kovan volyymin kyykkäämään aina kun basari iskee. Tämän lisäksi käytän Melda Productionsin dynaamista EQ:ta siten, että pelkästään basson alapää kyykkää aina basarin iskiessä. Basarin painealue saa täten tilaa.

Näyttökuva 2016-11-22 kello 17.20.26
Dynaaminen EQ. Basson alataajudet 50-150 Hz kyykkäävät basarin iskiessä.

Alkaa toimimaan. Voi olla että bassosta joutuu vielä leikkelemään lisää tuolta 500Hz-1kHz kohdalta kun laitan synaraidat mukaan.

Eli syksyn alapään pelastajat:

  • iZotope Neutron & Trash 2
  • Melda MDynamicEQ
  • Ableton Operator
  • Waves RBass

Näiden lisäksi kovassa käytössä ovat olleet

  • Xfer Serum (softasyna, jolla voi tehdä mm. niitä isoja, miksausvalmiita bassosoundeja)
  • Klevgränd ENKL (softa-monosyna, jolla saa helposti äkäistä analogisen oloista soundia)
  • iZotope Iris 2 (softa-sampler, jolla saa isoja synamattoja tehtyä esim. omasta laulusta)

Voin blogata näistä jälkimmäisistä vielä erikseen, jos joku niin tahtoo! Tai no, blogaan varmaan vaikka ei tahtoisikaan.

Lasse (lasse@pihkassa.com)

PS. Meidän musiikkituotannolla on muuten uudet hienot www-sivut: www.pihkassa.com! Go check it out.

Legitiimin EP

Äänittämäni ja miksaamani Legitiimin EP on ilmestynyt!

Studiopäiviä käytettiin neljä, ja niiden rakenne oli melkoisen perinteinen. Enkä käytä nyt tuota sanaa mitenkään negatiivisessa mielessä, tyypit olivat harjoitelleet biisit kunnolla ja ne vedettiin sisään rouhealla meiningillä.

Ensimmäisenä päivänä äänitimme rummut, basson ja komppikitarat. Teimme sen livenä, eikä klikkiä käytetty. Sen takia matsku kuulostaa nii mukavan raa’alta. Toisena päivänä teimme kitaradubbauksia ja joitakin lauluja. Saattaa olla että saimme jopa kaikki leadit tuolloin tehdyksi, en muista tarkalleen.

Kolmas ja neljäs päivä käytettiin täydennysäänityksiin ja miksaukseen. Taisin päästä itsekin laulamaan jokusen stemman. Käytin pitkästä aikaa Ableton Liven sijaan Logic Prota. Sillä on sujuvampaa tehdä tällaista ”livempää” musaa.

Hannu Hattunen masteroi.

Kiitokset Legitiimille, toivottavasti otetaan vielä joskus uusiksi!